Osallistuin kesällä liikeneuvotteluun, joissa suomalainen osapuoli innosti brittiläistä vastapuolta kauppaan kertomalla, että jos hän olisi tämän housuissa, tekisi hän kaupan ilman sen suurempaa epäröintiä. Kun suomalainen ensimmäisen kerran aloitti lauseensa sanoilla ”If I was in your pants…”, emme huomanneet mitään erityistä. Kuitenkin saman sanonnan toistuttua usean kerran neuvottelun aikana aina niin korrektit britit alkoivat näyttää vaivaantuneilta. Lopulta englantilaisen asianajajan itsehillintä petti ja hän puuskahti: ”Tajuatteko, miten loukkaavaa kielenkäyttönne on?” Kun englantilaisille valkeni, että Suomessa toisen ”housuihin asettuminen” merkitsee samaa kuin vähän vähäisempään alastomuuteen tottuneille briteille ”in your shoes”, rentoutui neuvottelujen tunnelma ja tästä kielten ja kulttuurien yhteentörmäyksestä tuli hauska anekdootti, johon palattiin vielä onnistuneita kauppoja juhlittaessakin.  

Kokeneen vieraan kielen puhujan on välittömässä vuorovaikutustilanteessa helppo havaita sanontojen erot siinäkin tapauksessa, ettei hän niitä tietäisi tai muistaisi oikein. Silloin tapahtuneet ”vahingot” voi korjata tuoreeltaan. Kirjallisessa viestinnässä vaikeuskerroin kasvaa, sillä vastaanottajalla ei välttämättä ole minkäänlaista yhteyttä kirjoittajaan ja tämän kieleen ja kulttuuriin. Lopputuloksena kirjoittajalle täysin ymmärrettävä teksti voikin olla vastaanottajalle käsittämätön tai — mikä pahinta — johtaa väärinkäsityksiin.

Käännöstoimistojen työstä yhä suurempi osa on lokalisointia eli käännöksen sovittamista vastaanottajan kielelliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Tavaroiden ja palveluiden tarjonta on nykyään monilla aloilla globaalia, mutta voidakseen menestyä paikallisten kilpailijoiden kanssa, on palveluntarjoajan, vaikkapa lentoyhtiön, kyettävä kielellisesti korkeatasoiseen ja paikalliset tavat huomioonottavaan esitystapaan esimerkiksi nettisivustollaan.

Liian usein näkee erityisesti nettisivustoja, jotka on saatettu kääntää jopa kymmenille kielille, mutta lokalisoinnin puuttuminen pomppaa silmille jo tavallisimmista kielistä — eksoottisempia en onneksi osaa lukea. Onko todella tarpeen ylläpitää lukematon määrä kieliversioita, joiden ajantasaisuudesta ja asianmukaisuudesta kukaan ei pidä lukua? Yrityksen kuin yrityksen kannattaakin miettiä, mitkä ovat sen strategiset kielet. Ja kun valinta on tehty, panostaa materiaalin kieliasuun ja ajantasaisuuteen, tarvittaessa jatkuvassa yhteistyössä käännöstoimiston ja sen lokalisointiasiantuntijoiden kanssa. Kansainvälisen yrityksen housuissa kannattaakin todella satsata mieluummin laatuun kuin määrään!

Vesa Heikkilä
Hallituksen puheenjohtaja
Delingua Oy