Vastavalmistuneena juristina sain harjoittelupaikan lontoolaisesta pankista. Muutaman viikon perehtymisen jälkeen oli aika tarttua tositoimiin: Pankin lakimies pyysi minua muotoilemaan liikekirjeen eräille toisille pankeille. Tunsin asian läpikotaisin, joten kirjeen substanssi syntyi hetkessä. Halusin kuitenkin myös osoittaa korkein arvosanoin palkitun englannin taitoni, siksi perehdyin kirjeen muotoon ja kieliasuun perusteellisesti. Varmuuden vakuudeksi annoin vielä Itä-Lontoosta kotoisin olevan pankkivirkailijakollegani lukea kirjeen.

Muutamaa puuttuvaa pilkkua ja oikeinkirjoitusvirhettä lukuun ottamatta tekstini kelpasi syntyperäiselle oikolukijalleni — vieläpä kehujen kera. Hämmästykseni olikin siis melkoinen, kun pankkilakimies palautti kirjeluonnokseni: Paperi oli punaisenaan kommentteja ja puolet tekstistä oli kirjoitettu kokonaan uudestaan rivien väliin. Vielä hölmistyneempi olin, kun kuulin tuon Cambridgesta valmistuneen lakimiehen suullisen palautteen: ”Kirje oli kyllä kaikin puolin oikein kirjoitettu, mutta meillä vain on tapana sanoa asiat hieman eri tavalla”.

Tuo kohta kaksikymmentä vuotta sitten käyty keskustelu muutti kertaheitolla käsitykseni englannin kielestä, jota olin siihen asti pitänyt tasa-arvoisena ja helposti opittavana kielenä. Englannin sanoja on helppo oppia, mutta vaikeudet alkavat, kun pitäisi sopeuttaa oma kielellinen ilmaisu tilanteeseen eli siis siirtyä oikeaan rekisteriin, kuten kielitieteilijät sanovat. Englannin kielessä on enemmän sanoja kuin missään muussa kielessä, arvioiden mukaan vähintään puoli miljoonaa. Se on kaksi ja puolikertainen saksan ja peräti viisinkertainen ranskan sanamäärään verrattuna. Tutkimusten mukaan hallitsemalla noin 15 000 sanaa pystyy ymmärtämään 98 % englanninkielisestä tekstistä. Mihin niitä loppuja puolta miljoonaa sanaa sitten tarvitaan? Englannin kieli myös koostuu lukemattomista eri osakulttuurien ja ammattiryhmien sanastoista, joiden päälle tulevat vielä yhteiskuntaluokan tai koulutaustan paljastavat sanat ja sanonnat. Lisäksi virallisena kielenä puhutussa englannissa on maakohtaisia eroja, unohtamatta eri puolilla maailmaa vieraana kielenä opitun englannin erikoisuuksia. Karrikoidusti siis kolmella prosentilla englannin sanoista välitetään informaatio ja lopuilla yhdeksälläkymmenellä seitsemällä prosentilla korostetaan omaa asemaa.

Vieläkö tuntuu helpolta ja tasa-arvoiselta?

Tätä taustaa vastaan ei ole ihme, että vaikka Suomessa osataan enemmän ja parempaa englantia kuin koskaan, teetetään myös englannin käännöksiä yhä enemmän. Esimerkiksi Delinguan liikevaihdon absoluuttisesta kasvusta suurin osa muodostuu englannin käännöksistä. Englannin taidon kehittyminen kaikkialla asettaa korkeita vaatimuksia englanninkieliselle markkinointimateriaalille ja painotuotteille myös silloin kun kohderyhmä on muu kuin englantia äidinkielenään puhuvat. Kukapa haluaisi lukea esimerkiksi lentoyhtiön upeasti taitettua asiakaslehteä, jos englanti sattuu silmään jo otsikoita lukiessa.

Yritykset ovat itse omien ammattitermiensä parhaita asiantuntijoita, mutta kielen oikea rekisteri kannattaa jättää kielen ammattilaisten huoleksi. Ammattitaitoinen käännöstoimisto selvittää ennen työhön ryhtymistä tarkkaan kohderyhmän profiilin ja huomioi sen kääntäjän valinnassa. Hyvällä käännöstoimistolla onkin laaja verkosto erityyppistä englantia hallitsevia syntyperäisiä kääntäjiä. Vai uskotteko, että samasta kynästä syntyy tekstiä australialaiselle traktorinostajalle, amerikkalaiselle skeittilautailijalle tai vaikkapa englantilaiselle juristille.

Käännöstoimiston käyttö maksaa, mutta kaikki on suhteellista. Kiiltäväpintaisiin neliväriesitteisiin uppoaa helposti kymmeniä tuhansia. Toisinaan rahat näyttävät loppuneen kesken silloin, kun olisi pitänyt käyttää vielä muutama tuhat käännöstoimiston apuun, jotta yritys olisi voinut osoittaa asiakkailleen, että se arvostaa heitä ja haluaa kommunikoida heidän kanssaan samalla tasolla.

Huonolla englannilla solmitaan varmasti nykyään enemmän kauppoja kuin hyvällä englannilla, mutta kankea kielenkäyttö yhdistetään silti ammattitaidottomuuteen tai jopa tyhmyyteen. Mieti siis tarkkaan kuka tekstisi kirjoittaa, julkaistiinpa tekstisi millä kielellä tahansa.

Vesa Heikkilä
Hallituksen puheenjohtaja
Delingua Oy