Terveisiä, blogimme lukija!

Kiva nähdä sinut täällä. Nimeni on Alexandra Kellner, ja olen töissä Delingualla englannin kääntäjänä ja oikolukijana. Muutin Suomeen Kanadan Torontosta vuonna 2008, koska rakastuin suomen kieleen. Olen töissä Delingualla ja samalla suoritan suomen kielen ja kielitieteen opintoja loppuun Helsingin yliopistossa. Olen ollut töissä Delingualla noin vuoden, ja tänä aikana olen oppinut erittäin paljon: aivan loputtomasti uusia suomen kielen sanoja, lisää sopimus- ja finanssiteksteistä, suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta ja uusia sanoja jopa englanniksi, vaikka se onkin äidinkieleni.

Mutta tällä hetkellä en ole toimistossa, enkä edes Suomessa. Istun Syktyvkarin yliopiston komin kielen laitoksen tiloissa Venäjällä sijaitsevassa Komin tasavallassa, Euroopan koillisimmalla alueella. Olen täällä käymässä ystäväni luona. Hän on suomalainen, joka tutkii tasavallassa tapahtuvaa kielenvaihtoa komista venäjään. Täällä on myös mahtava mahdollisuus harjoitella komin kieltä, jota aloin opiskella viime vuoden elokuussa.

Pidän komin kielen opiskelusta samoista syistä kuin suomen opiskelusta aikoinaan. Komi on suomen tavoin suomalais-ugrilainen kieli, joten siinä on jonkin verran samanlaista sanastoa ja kielioppia kuin suomessa. Siinä on esimerkiksi paljon sijapäätteitä. Mutta äänteenmuutosten, erilaisten kontaktikielten ja eri kehityssuuntien takia samanlaisuudet voivat olla vaikeasti havaittavia. Ne ovat kuitenkin olemassa. ”Lumi sulaa” on komiksi lym sylö ja ”Mennään!” on Munim!. Toisaalta suomalaisen olisi aika vaikea arvata, että Adzys'lytödz'! tarkoittaa ”Näkemiin!”.

Joskus Suomessa puhutaan siitä, että muut kielet, erityisesti englanti, uhkaavat suomen kielen käyttöä. Ihmetellään, miten suomi pystyy pienenä kielenä pärjäämään globalisoituvassa maailmassa englannin rinnalla. Mutta suomella on kuitenkin yli viisi miljoonaa puhujaa, se on yksi Euroopan Unionin virallisista kielistä ja sitä käytetään kaikilla arkielämän osa-alueilla. Komin tasavallassa ajatuksella uhanalaisesta kielestä on taas kokonaan eri merkitys. On hyvin vaikeaa, edes maaseudun kylissä, löytää venäjää osaamatonta komin puhujaa, ja kaupungeissa kominkieliset lapset ovat harvinaisia. On mahdollista kävellä koko päivä ympäri kaupunkia ilman, että kuulee sanaakaan komin kieltä. Ilman konkreettisia toimenpiteitä kielen suojelemiseksi, on vaarana, että se voi hävitä muutaman sukupolven jälkeen.

Kominkieliset nuoret valittavat siitä, ettei komiksi käännetä tarpeeksi kirjallisuutta. He toivoisivat, että suosittuja länsimaalaisia kirjoja, kuten Harry Potter-sarjaa, käännettäisiin komiksi. Kominkieliset nuoret voivat toki lukea samoja teoksia venäjäksi, mutta jos niitä käännettäisiin myös komiksi, nuorilla olisi mielenkiintoista kirjallisuutta myös omalla kielellään, ja se mahdollisesti motivoisi heitä käyttämään sitä enemmän. Sen lisäksi tällaiset käännökset näyttäisivät komeille ja muille tasavallassa asuville ihmisille, että komin kieli on yhtä kelpaava ja monipuolinen kieli kuin venäjä, ja että sitä voi käyttää samoissa tilanteissa kuin venäjääkin. Kielen asema ja näkyvyys paranisivat, uusia sanoja kehitettäisiin ja luettaisiin enemmän, ja samalla uusi käyttöalue syntyisi. Tilanne ei ole ihan samanlainen, mutta näin suomeakin kehitettiin ja legitimoitiin vain vähän aikaa sitten.

Kääntämisen ensisijainen tehtävä on välittää tietoa eteenpäin sillä kielellä, jota tekstin lukija ymmärtää. Mutta käännös voi myös olla tärkeä työväline, jolla on sekä käytännöllisiä että symbolisia funktioita. Eva Biaudet'sta kiinnostunut koltansaamenkielinen äänestäjä pystyisi hyvinkin lukemaan hänestä suomeksi, mutta se, että heillä on mahdollisuus lukea tekstiä myös omalla kielellään, on osoitus hänen arvoistaan. Sama pätee myös äänestysohjeisiin: karjalan tai romaninkielen puhuja pystyy lukemaan myös suomeksi, mutta kielten asema Suomessa takaa sen, että heillä on oikeus lukea sitä myös äidinkielillään.

Vähemmistökielille kääntäminen, varsinkin kun kielellä on pieni puhujamäärä, vaatii paljon aikaa ja resursseja. Se on kuitenkin vaivan arvoista, sillä se parantaa kielen asemaa ja lisää sen näkyvyyttä sekä puhujien että ulkopuolisten keskuudessa. Delinguassa työskennellessämme emme saa päivittäin toimeksiantoja komiksi tai koltansaameksi, mutta mielestäni on silti tärkeää muistaa kaikkea, mitä käännöksellä voi tehdä. Se on yksi asia, mitä voimme tehdä estääksemme maailman uhanalaisten kielten häviämisen.

Alexandra Kellner